Mitä kunto on?

Hengästytkö portaissa - sydänkin tarvitsee harjoitusta
Kestävyys on kykyä vastustaa elimistön väsymistä ja liikkua yhtäjaksoisesti pitkän aikaa. Kestävyys voidaan jakaa kahteen luokkaan, hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyyteen sekä lihaskestävyyteen.

Hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyydellä tarkoitetaan elimistön
kykyä toimittaa happea kudoksiin kovan rasituksen aikana. Sydän on kestävyysliikunnassa yleisimmin käytetty tehon mittari, joka reagoi elimistön toimintaan jatkuvasti. Sykettä seuraamalla kuntoilija voi löytää itselleen sopivan rasitustason. Sydän on lihas, aivan kuin vaikka hauiskin, ja niinpä se tarvitsee riittävästi harjoitusta. Matalatehoisella aerobisella liikunnalla vahvistetaan tehokkaasti hapenkuljetuselimistön toimintaa. Hyvää perusliikuntaa ovat mm. kävely, pyöräily, juoksu, uinti ja hiihto, joita tulisi harjoittaa edes pienissä määrin päivittäin.
Lihaskestävyys taas merkitsee yksittäisen lihaksen tai lihasryhmän kykyä
työskennellä lepäämättä pitkän aikaa. Lihaskestävyys liittyy läheisesti lihasten voimatasoon. Jo hyvän ryhdin ylläpitäminen koko päivän vaatii lihasten kestävyyttä.

Lihaskuntoharjoittelulla monenlaisiin tuloksiin
Lihaskuntoharjoittelu onkin tärkeä osa kuntoharjoittelua. Harjoittelun seurauksena lihasvoima ja -massa lisääntyvät, luusto vahvistuu ja aineenvaihdunta paranee. Harjoittelun alkaessa tulisi ensin selvittää itselleen, mitä vaikutuksia treenillä haluaa saada aikaan. Ovatko tavoitteena suuret lihakset, lisää voimaa vai kiinteyttä ja kestävyyttä? Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että lihaksia kasvatetaan keskiraskailla painoilla, 8-12 toiston sarjoissa. Maksimivoimaa taas hankitaan raskailla painoilla, 3-5 toiston sarjoissa ja solakkaa ulkonäköä ja lihaskestävyyttä haetaan suhteellisen kevyillä painoilla 12-20 toiston sarjoilla.

Venyttelyllä hyvään oloon
Hyvän kunnon kolmas, tärkeä osatekijä on liikkuvuus. Venyttely tahtoo vain liian usein jäädä aerobisen- ja lihaskuntoharjoittelun varjoon. Venyttelyn avulla voidaan ennaltaehkäistä loukkaantumisia. Tämän lisäksi venyttely on erinomainen virkistäytymis- ja stressinlievityskeino esimerkiksi päätetyön lomassa. Liikkuvuusharjoittelu tukee myös lihaskuntotreenausta lisäämällä nivelten liikelaajuutta. Venytysasennoissa tulisi pysyä yli 20 sekuntia, jonka jälkeen huomaat varmasti, kuinka asennossa olo alkaa helpottua ja venytys alkaa tuntua mukavammalta. Oikeanlaisen hengityksen avulla venytys myös tehostuu ja helpottuu. Venytystä ei myöskään pitäisi vastustaa, vaan antaa painovoiman ja rentouden auttaa mukavaan asentoon pääsemisessä.

Sanna Vuori-Mönkkönen

Sivun alkuun