Migreeni jyskyttää

Toinen puoli päätä sykkii ja vihloo niin, että oksettaa; migreenikohtaus on päällä. Migreeni on yleisin neurologinen sairaus ja päänsäryn muodoista se on toiseksi yleisin. Naisista noin 17 % ja miehistä 6 % kärsii migreenistä.

Migreeniä on kahta tyyppiä
Sairaus luokitellaan yleensä kahteen eri päätyyppiin, esioireettomaan ja esioireiseen migreeniin. Esioireinen migreeni alkaa nimensä mukaisesti ennakko-oireilla, joista tyypillisiä ovat erilaiset näkö- ja tuntohäiriöt. Näiden oireiden jälkeen seuraava vaihe on kova toispuoleinen päänsärky ja pahoinvointi sekä oksentelu. Esioireeton migreeni taas alkaa ilman ennakoivia oireita. Migreenikohtaukseen liittyy myös yleensä arkuus valolle sekä kohtauksen paheneminen rasituksesta.

Mikä on migreeniä?
Migreenin toteamiseen ei ole olemassa mitään laboratoriokoetta tai muuta vastaavaa tutkimusmenetelmää. Migreenin toteaminen perustuukin oireiden tarkkailuun ja havainnoimiseen. On myös havaittu, että suvussa esiintyvä migreeni lisää alttiutta sairastumiseen. Taudin diagnosoinnissa hyvänä apuna on niin sanottu oirepäiväkirja, johon merkitään muistiin mahdolliset esioireet, oireet, mahdolliset laukaisevat tekijät, jne.

Tietyt ärsykkeet voivat laukaista kohtauksen
Migreenin laukaisevia tekijöitä on olemassa monenlaisia. Mm. stressi, niska- ja hartiaseudun kiputilat, alkoholi, valvominen, paastoaminen, hajuärsykkeet, tietyt ruuat, lääkeaineet ja saunominen voivat altistaa kohtaukselle. Tärkeä seikka migreenin hoidossa ja hallinnassa onkin niiden tekijöiden välttäminen, jotka laukaisevat kohtauksen. Jos kohtaus on sitten lauennut, niin sitä hoidetaan ensisijaisesti lepäämällä sekä erityisillä migreenilääkkeillä. Potilasta helpottaa yleensä pääsy lepäämään pimeään huoneeseen, johon ei kantaudu kuuloärsykkeitä.

Lääkehoitona käytetään erityyppisiä lääkkeitä, joista osa tehoaa vain mahdollisimman varhaisessa vaiheessa otettuna. Jos migreenikohtaukset toistuvat montakin kertaa kuukaudessa, niin käyttöön saatetaan ottaa päivittäinen estohoito.

Milloin lääkäriin?
Muista, että päänsärky vaatii pikaisen syyn selvittelyn, jos:

- siihen liittyy niskajäykkyys ja korkea kuume
- kohtaus poikkeaa kokonaan aiemmista migreenikohtauksista
- päänsärky pahenee rajusti tai muuttaa kokonaan luonnettaan
- siihen liittyy jatkuva oksentaminen, tajunnan häiriöitä tai sekavuutta

Lähde: www.yhts.fi/terveysvinkit
Sanna Mönkkönen

Sivun alkuun